Nurmeksen Pyyköset
Jukka Partanen
NURMEKSEN PYYKÖNEN-SUKU, VARHAISPOLVET
Taulu 1
(I) SIPPO PYYKÖNEN Mainitaan populina (tilattomana) Nurmeksen pitäjän Vastimon (Karhunpää) kylässä 1640 ja 1641. Vuoden 1639 maakirjassa mainittu Simo Pyykönen lienee tarkoittanut samaa henkilöä. (Lapsia)
Paavo Taulu 2 Antti. Mainitaan talollisena Karhunpään kylässä v. 1653-1658. Karannut Ilomantsin pogostaan, jossa mainitaan v. 1663.(1) Helka. Avioitui noin v. 1666 talollinen Niilo Niilonpoika Pehkosen kanssa Pielisjärven Kylänlahdesta. Olivat v. 1686 olleet aviossa 20 vuotta, mutta ilman perillisiä, joten tekivät tällöin keskinäisen testamentin.(2)
Taulu 2
(II) PAAVO SIPONPOIKA PYYKÖNEN (Taulusta 1) Mainitaan talollisena Nurmeksen pitäjän Karhunpään kylässä v. 1642-86. Mainitaan Nurmeksen vanhimmassa rippikirjassa 1690. Vuoden 1707 merkintöjen mukaan oli jo kuollut. Puolisosta ei ole tietoa. (Lapsia)
Heikki Taulu 3 Sippo Taulu 5 Paavo Taulu 6 Anna. Haki Pielisjärven talvikäräjillä 1687 itselleen, kahdelle pojalle ja kahdelle tyttärelle sijoitusoikeutta äskettäin kuolleen miehensä nurmeskyläläisen lautamies Reittu Sormusen tilalle Höntönvaarassa lähellä Ilomantsin rajaa. Avioitui uudelleen Pekka Horttanaisen kanssa.(3) Nähtävästi sama Reittu Sormusen vaimo, joka mainitaan rippikirjassa 1690 Nurmeskylässä yhdessä tyttärien Sofian ja Annan sekä poikien Laurin ja Reitun kanssa. (?) Antti Taulu 7
Taulu 3
(III) HEIKKI PAAVONPOIKA PYYKÖNEN (Taulusta 2) Mainitaan talollisena Karhunpäässä 1690-96. Nälkävuonna 1696 mennyt maakirjan mukaan kerjuulle. Oli lainannut yhdessä Mikko Kuokkasen kanssa Matti Laulajaiselta 2 tynnyriä ruista, jonka sitten kylvivät. Kylvö ei kuitenkaan tullut oraalle, sillä siitä saatiin satoa vain 200 lyhdettä, joten Heikki ja Mikko Kuokkanen syyttivät Laulajaista Pielisjärven talvikäräjillä 1682 huonon viljan myynnistä. Laulajainen ei saapunut oikeuteen, joten juttu siirtyi seuraaville käräjille.(4) Pielisjärven talvikäräjillä 1700 hänen naapurinsa Pekka Suhonen kertoi nyt tilattomaksi jääneen Heikin vaimon Riitan lyöneen keväällä 1699 Suhosen lehmän kuoliaaksi sen jouduttua Pyykösen aitaamattoman ohrapellon oraaseen. Lautamies Mikko Kuokkanen arvioi lehmän hinnaksi 12 kuparitaalaria ja oikeus määräsi Riitan hyvittämään tuon summan Suhoselle. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja 24 äyriä.(5) Rippikirjaan 1707 tehdyn merkinnän mukaan oli nähtävästi jo kuollut. Puoliso: Riitta Laurintytär, mainitaan rippikirjassa 1690, sekä käräjäjutun yhteydessä todistajana 1700. (Lapsia)
Heikki Taulu 4 Sippo. Mainitaan rippikirjassa 1690 Karhunpäässä isänsä tilalla. Mainitaan Pielisjärven talvikäräjillä 1697 suuren hoviryöstöjutun yhteydessä (6) Rippikirjan merkinnän 1707 mukaan ”sodassa”. Puoliso: Katri. Katri. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla. Naimisissa. Varpu. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla. Riitta. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla. Naimisissa.
Taulu 4
(IV) HEIKKI HEIKINPOIKA PYYKÖNEN (Taulusta 3) Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla Karhunpäässä. Vuoden 1707 merkintöjen mukaan ei enää asunut Karhunpäässä. Puoliso: Riitta Tapaninen, s. n. 1676, k. leskenä tyttärensä Marketan luona Karhunpäässä 26.7.1736 (60-vuotiaana). (Lapsia)
Marketta. S. n. 1698, k. Karhunpäässä 3.10.1776 (78-vuotiaana). Puoliso: 26.12.1733 Heikki Komulainen, talollinen Karhunpäässä.
Taulu 5
(III) SIPPO PAAVONPOIKA PYYKÖNEN (Taulusta 2) Mainitaan talollisena Karhunpäässä 1690-96. Nälkävuonna 1696 mainitaan menneen kerjuulle. Rippikirjaan 1707 tehdyn merkinnän mukaan oli jo kuollut. Puoliso: Sikke, joka mainitaan vielä 1707. (Lapsia)
Paavo. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla, mutta ei enää 1707. Sippo. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla, mutta ei enää 1707. Katri. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla, mutta ei enää 1707. Sikke. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla. Magdaleena. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla. Mahdollisesti sama Magdaleena Pyykönen, joka oli syntynyt n. 1680 ja k. Saramolla 18.11.1730 (50-vuotiaana). Puoliso: Paavo Heikura, s. 1685, k. Saramolla 16.4.1745, hänen 1. aviossaan. Mikko. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla. Anna. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla.
Taulu 6
(III) PAAVO PAAVONPOIKA PYYKÖNEN (Taulusta 2) Mainitaan talollisena Karhunpäässä 1690-96. Nälkävuonna 1696 mainitaan menneen kerjuulle. Vuoden 1707 rippikirjan merkintöjen mukaan edelleen Karhunpäässä. Mahdollisesti sama Paavo Pyykönen, jonka mainitaan vuoden 1710 lopulla Nurmeksen mellakoiden aikana lähteneen Sivakkavaaralaisen Juho Tikun kanssa hakemaan apua Venäjältä verovuokraaja Simon Afflechtin kukistamiseksi. Puoliso: Elli. (Lapsia)
Paavo. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla, mutta ei enää 1707. Katri. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla, mutta ei enää 1707. Anna. Mainitaan rippikirjassa 1690 isänsä tilalla, mutta ei enää 1707. Mahdollisesti sama Anna Pyykönen, joka oli syntynyt n. 1680, k. Haapajärven kylässä 2.10.1740 (60-vuotiaana). Puoliso: talollinen Haapajärvellä Heikki Väisänen.
Taulu 7
(IV) ANTTI PAAVONPOIKA PYYKÖNEN (Taulusta 2) Mainitaan talollisena Karhunpäässä 1690-96. Nälkävuoden 1696 merkintöjen mukaan ”köyhä”. Pielisjärven talvikäräjillä 1695 lautamies Mikko Kuokkanen todisti, että Olli Kietäväinen Hiirijärveltä oli anastanut Antin kaskesta 2 kapan kylvöalan verran Haravalamminpäässä, kylvänyt sen rukiille ja korjannut sitten sadon. Oikeus tuomitsi Kietäväisen maksamaan Antille 2 tynnyriä ruista, sakkoa 9 mk ja kuluja 1 hopeataalari. Kietäväinen sai lisäksi 3 mk sakkoa siitä, että oli lautamiehen tarkastuksessa kutsunut Anttia ”petturiksi”(7) Mainitaan Pielisjärven talvikäräjillä 1695 ja 1697 (1695.02.11-16, gg14/37-37v/19 ja 1697.02.08-13, gg16/38v-51/26). Mainitaan edelleen rippikirjaan 1707 tehtyjen merkintöjen aikana. Puoliso: Varpu Hyvönen, s. n. 1660, k. Ylikylässä 2.11.1738 (78-vuotiaana). Leski meni uuteen avioon talollinen (Karhunpää N:o 4) Mikko Kärkkäisen kanssa, s. n. 1652, k. Karhunpäässä 12.3.1737 (85-vuotiaana ja sokeana). (Lapsia)
Kirsti. Mainitaan rippikirjassa 1707 isänsä tilalla. Katri. Mainitaan rippikirjassa 1707 isänsä tilalla. Mahdollisesti sama Katri Pyykönen, joka oli syntynyt n. 1684, k. Ylikylässä 30.1.1751. Puoliso: Ylikylän N:o 4 Mäkelän tilan isäntä Pekka Laurinpoika Valtanen, s. 1684 ja k. Ylikylässä 5.7.1773. Vanhemmat talollinen Lauri Pekanpoika Valtanen, (s. n. 1662, k. Ylikylässä 4.2.1748 86 vuotiaana) ja Kerttu Kakkinen (s. n. 1672, k. (haud.) 16.3.1742). Anna. S. n. 1700. K. Karhunpäässä 19.5.1764 (64-vuotiaana). Riiteli Pielisjärven kesä- ja syyskäräjillä 2.-3.9.1747 karhunpääläisen talollisen Heikki Komulaisen kanssa yhdestä niittymaasta ja toisesta niitystä, jonka aviomies Niilo Timosen tilan aikaisempi asukas oli luovuttanut Komulaiselle. Anna ja Komulainen sopivat riidan puoliksi. Samoilla käräjillä oli myös esillä juttu, jossa karhunpääläinen talollinen Olli Kuokkanen oli haastanut Annan Likalahti-nimisestä niitystä. Anna ja Kuokkanen sopivat, että Kuokkanen luovuttaa niityn Annalle yhtä vaskitaalaria vastaan.(8) Anna vaati Pielisjärven talvikäräjillä 11.-13.1.1748 perintöä pojalleen Antti Timoselle langoiltaan Juho, Matti ja Risto Timoselta, edelliskesänä kuolleen miehensä isän Heikki Timosen jälkeen. Annan mielestä Heikki Timosen perinnöstä 1/5 kuuluisi hänen pojalleen. Vastaajien mukaan Niilo Heikinpoika oli pesäerossa 10 vuotta sitten saanut osuutenaan 70 vaskitaalaria, sekä vaatteita ja taloustavaroita. Asia lykättiin seuraaville käräjille.(9) Seuraavilla Pielisjärven talvikäräjillä 10.-13.1.1749 Anna väitti, että appensa Heikki Timonen oli testamentannut pojalleen Niilolle jotain, jonka kuitenkin vastaajat kiistivät. Oikeudessa kuultiin todistajana talollinen Olli Nevalaista Jokikylästä. Hänen mukaansa Heikki Timonen oli kerran lausunut pojalleen Niilolle, että tämän tulisi saada enemmän mitä oli saanut pesäerossa. Toinen todistaja talollinen Pekka Tapaninen Nurmeskylästä kertoi, että Heikki Timonen oli lausunut, että Niilon tulisi hakea isänsä kuoltua muilta veljeksiltä 500 taalaria. Osapuolet sopivat, että vastaajat Matti, Juho ja Heikki Timonen suorittavat Annalle ja tämän pojille Antille ja Niilolle 100 vaskitaalaria. Lisäksi Juho ilmoitti antavansa Annalle arkun rautaheloituksella, lukolla ja avaimella. Risto Timonen puolestaan lupasi maksaa 33 vaskitaalaria ja 2 äyriä. Anna poikineen luopui nyt kaikista kanteista. Samoilla käräjillä otettiin esille juttu, jossa Anna vaati langoltaan Juho Timoselta korvausta hääkuluista, jotka hänen appensa Heikki Timonen oli kustantanut pojalleen Juholle. Anna ei ollut saanut mieheltään kihlajaisissa muuta kuin hopeisen ristin. Juho Timonen sanoi toimineensa vain isänsä määräyksestä, ja koska vanhemmilla oli vapaus maksaa yhtiön (pesän) purkautumisen jälkeen hääkustannukset, ei Anna saanut tasausta.(10) Pielisjärven talvikäräjillä 1760 Matti Timonen pyysi merkitsemään tuomiokirjaan vuoden 1749 talvikäräjillä sovitun asian, että hän oli nyt maksanut Annalle ja tämän pojille Niilo, Antti ja Heikki Timoselle 100 vaskitaalaria ja lukollisen arkun edesmenneen Niilo Timosen perintönä.(11) Puoliso: Niilo Heikinpoika Timonen, s. 1704, k. 12.3.1745. Antti Taulu 8
Taulu 9
(IV) ANTTI ANTINPOIKA PYYKÖNEN (Taulusta 7) S. Karhunpäässä 1704. Asui äitinsä ja isäpuolensa tilalla Karhunpään (N:o 4) Purolassa, jonka tilan isännyyden otti 1731. Muutti Ylikylään n. 1745, sisarensa Katrin apen Lauri Valtasen tilalle N:o 4 Mäkelään. Lauri ja hänen poikansa Pekka Valtanen ottivat Antti Pyykösen tilalleen elättämään ja hoitamaan heitä kuolinpäiväänsä saakka, koska olivat tulleet vanhuudenheikoiksi. Antti sai syytinkipojan ja perillisen aseman. Vuoden 1760 Pielisjärven talvikäräjillä Antin sanottiin toimineen sellaisella ahkeruudella, että tilan rakennukset olivat paremmat kuin missään muualla koko pitäjässä ja niitä voitiin pitää ainakin 2000 kuparitaalarin arvoisina. (12)
Mäkelän tilan isäntä Valtasen jälkeen 1760. Mainitaan v. 1754 yhdessä Juho Timosen ja Matti Kilpeläisen kanssa Ylikylän Käpälyksen kruununkalastamon vuokraajana. Osti v. 1761 yhdessä Kilpeläisen ja kahden muun henkilön kanssa Käpälyksestä kaksi myllyä. Pielisjärven pysyvän maanverotuksen toimikunnan jäsen v. 1767. Kuoli Ylikylässä 26.6.1774 (keuhkotautiin). Puoliso 1): Katri Mustonen, s. n. 1703, k. Ylikylässä 9.5.1763 (pistokseen 60-vuotiaana). Hänen vanhempansa Mikko Mustonen, (s. n. 1676) ja Marketta Turunen, asuivat ainakin 1740-luvulla samalla tilalla Karhunpäässä ja muuttivat samaan aikaan Ylikylän Mäkelään, jossa Marketta Turunen kuoli 29.10.1746 ja Mikko Mustonen 13.8.1757 (81-vuotiaana vanhuuteen). Puoliso 2): 1.4.1766 Lipinlahtelaisen talollisen Risto Timosen leski ja tyttärensä anoppi Marketta Väisänen, s. n. 1712. Muutti leskenä 1774 takaisin Lipinlahteen, jossa kuoli poikansa ja tytärpuolensa tilalla 1.5.1791 (punatautiin). Vanhemmat: Talollinen Sotkamon Korpisalmen Mikkolassa Juho Väisänen ja Kaisa Komulainen. (Lapsia 1. aviosta):
Varpu. S. Karhunpäässä 15.1.1727, k. siellä (haud. 13.11.) 1742. Antti Taulu 9 Marketta, s. 1729 (rippikirja), k. Lipinlahdella 1791. Ei mainita synt., vih. tai kuol. luetteloissa. Puoliso: Heikki Timonen, s. 1734, k. 1791. Talollisen poika Saramovaarassa, sitten Lipinlahdella n:o 3. Vanh: Talollinen Risto Timonen ja Marketta Väisänen. Maria. S. Karhunpäässä 29.1.1731, k. pienenä. Mikko Taulu 18 Paavo Taulu 26 Katri. S. Karhunpäässä 22.4.1737, k. siellä (haud. 13.11.) 1742. Pekka Taulu 28 Maria. S: Ylikylässä 1745. K. Lipinlahden N:o 10 Kuokanvaaran tilalla 28.8.1821 (ajettuma). Puoliso: 28.5.1765 Risto Timonen, s. Ylikylässä 10.6.1743, k. Lipinlahdella 3.5.1791. Lipinlahden Kuokanvaaran tilan isäntä 1788. Vanhemmat: Lipinlahden Kolvan (N:o 3) tilan isäntä Risto Timonen ja Marketta Väisänen. (1) Samuel Långh Per Brahelle 30.6.1663, Rydboholms saml. Vol. 12, RA, mf FR 214.
(2) Pielisjärven talvikäräjät 1687, gg 5/8.
(3) Pielisjärven talvikäräjät 10-12.2.1687, gg6/23-23v.
(4) Pielisjärven talvikäräjät 11-13.2.1682, gg2/58-58v ja talvikäräjät 21-23.2.1683, gg2/58-58v. (5) Pielisjärven talvikäräjät 1700, gg19, s. 39.
(6) Pielisjärven talvikäräjät 8-13.2.1697, gg16/38v-51.
(7) Pielisjärven talvikäräjät 1695, gg14, s. 37-37v.
(8) Pielisjärven kesä- ja talvikäräjät 1747, s. 453-454, Karjala KD a 16. (9) Pielisjärven talvikäräjät 11.-13.1.1748, s. 24-26, Karjala KD a 17.
(10) Pielisjärven talvikäräjät 11.-13.1.1748, 40-43, Karjala KD a 18. (11) Pielisjärven talvikäräjät 10.4.- 1760, § 29, s. 243, Karjala KD a 29.
(12) Pielisjärven talvikäräjät 10.4.1760 § 29, s. 243-246, Karjala KO a 29.